Missä pihistän, mihin panostan?

Valmistuin yliopistosta lähes puoli vuotta sitten ja sitä ennen elinkin luonnollisesti opiskelijabudjetilla. Toki niin sanottuja opiskelijabudjettejakin on erilaisia: toiset tekevät töitä opiskelujen ohella niin paljon, että tulotason perusteella heitä ei voisi kutsua "köyhiksi opiskelijoiksi". Toisilla rahat eivät tunnu riittävän millään ja opintolainakin on pakko käyttää elämiseen.

Itse selvisin opiskeluista taloudellisesti hyvin. Nostin opintotukea yleensä 9 kuukaudelta ja tienasin aikalailla sentilleen tulorajojen mukaan 10-11 tuhatta vuosittain, useimmiten kesällä (kiitos hyväpalkkaisen kesätyön!) lukuun ottamatta viimeistä vuotta, jolloin tein töitä koko vuoden osa-aikaisena. Opintolainan nostin maksimimääräisenä ja sijoitin pääasiassa ASP-tilille, mutta osittain myös salkkuun. Pärjäsin opiskeluaikoina hyvin ja pystyin säästämään ja sijoittamaan myös palkkatuloista. 

Millainen onkaan kulutuksen laita nyt, kun tulot ovat kasvaneet siirtyessäni työelämään? Rehellisesti sanoen, se ei ole juurikaan muuttunut. Saan palkkaa kuukausittain nettona noin 2 100 euroa, josta kulutan noin puolet ja säästän puolet. Kulutetusta summasta puolet menee vuokraan ja puolet muihin menoihin. Teoriassa siis selviäisin ainakin nykyisillä kulutustottumuksilla noin tonnin nettopalkalla. 

Miltä kulutukseni näyttää tarkemmin katseltuna? Missä asioissa pihistän, mihin taas panostan? Kulutuksestani voi päätellä, että pihistettävää on todennäköisesti enemmän. Seuraaviin asioihin käytän todennäköisesti vähemmän rahaa kuin monet muut:

1. Asuminen: vaikka asunkin Helsingissä keskustan läheisyydessä, maksan asumisesta (vuokra, vesi, netti sekä sähkö) vain 500 euroa kuukaudessa. Asunto on hyvin pieni ja melko väliaikainen ratkaisu, mutta Helsingin vuokrataso huomioiden asunnon kanssa kävi tuuri. En ole opiskeluaikanakaan maksanut asumisesta koskaan juuri tätä enempää.
2. Alkoholi, tupakka: en polta eikä alkoholiinkaan kulu juurikaan rahaa. Viihdyn enemmän lasillisella istuskelupaikassa kuin yökerhoissa bailaamassa. Säästän samalla sisäänpääsymaksussa eikä baari-iltoihin nuorempanakaan kulunut muutamaa kymppiä enempää.
3. Kosmetiikka, kauneudenhoito: en välitä luksusbrändeistä ja kosmetiikkani onkin useimmiten marketista ostettua. Kampaajalla käyn 1-2 kertaa vuodessa lähinnä tasaamassa latvoja. En ole koskaan käynyt esim. kosmetologilla tai käyttänyt hiusten tai ripsien pidennyksiä yms. palveluja.
4. Kuntosali: salin suhteen voisin pihistää vielä enemmän, koska käyn treenaamassa hävettävän vähän. Salimaksu on kuitenkin vain 19,90 euroa kuukaudessa kun se voisi olla monta kymppiä enemmänkin.
5. Kaupasta ostettu ruoka: en tiedä, voiko tätä kutsua varsinaiseksi pihistyskohteeksi, koska vastavuoroisesti lounasmenot ovat kasvaneet opiskeluajoista merkittävästi. Mutta koska asunnossani ei ole uunia ja liesikin on todella hidas, pärjään työpäivinä useimmiten lounaan voimalla, eikä ruokaa tule ostettua kaupasta kovinkaan paljon.
6. Take away-kahvit yms.: niin kuin varmaan useimmat, inhoan käyttää rahaa sellaiseen, jota en todella halua. Tällaisia ovat muun muassa take away -kahvit. 2-3 euroa pelkkään kahvikupilliseen kirpaisee useimmiten, varsinkin kun ei kahvista niin paljoa välitä. 
7. Vaatteet: olen surkea shoppailija ja ostankin vaatteita melko harvoin. En myöskään välitä merkkivaatteista. Nyt tulotason ollessa parempi, voisin kuitenkin alkaa kiinnittämään enemmän huomiota laatuun ja materiaaliin sen sijaan, että ostaisin niitä halvimpia mahdollisia. 

Mihin sen sijaan panostan?

1. Työpaikkalounaat: lounaat vievät palkastani useimmiten reilu 100 euroa kuukausittain käyttäessäni e-passia. Tämä olisi helppo säästökohde, mutta en ensinnäkään jaksa kokkailla eväitä kotona (kun en juuri muutenkaan jaksa tehdä kotona ruokaa) enkä myöskään halua syödä lounasta yksin toimiston kahvihuoneessa muiden mennessä yhdessä syömään muualle.
2. Julkinen liikenne: opiskelin Oulussa, joka tunnetaan pyöräilykaupunkina. Latasin silti jatkuvasti bussikorttia, siitäkin huolimatta, että asuin suurimman osan ajasta kävelymatkan päässä koulusta enkä varsinaisesti olisi tarvinnut ainakaan kuukausikorttia. Pyöräilijäksi en alkanut myöskään Helsingissä vaan kuljen kaikkialle julkisilla. Pian matkakortin hinta nouseekin opiskelijastatuksen päättyessä, mutta se ei juurikaan hetkauta. Lisäksi esimerkiksi kotona perheen luona käydessäni voisin hyödyntää bussia, mutta maksan mieluummin junasta hieman enemmän ja olen nopeammin perillä.
3. Herkut: herkuista voisin pihistää vaikkei niihin älyttömiä summia menekään. En kuitenkaan luopuisi leffaeväistä tai korvaisi esimerkiksi sipsejä dippivihanneksilla.
4. Suoratoistopalvelut: käytän Netflixiä ja Spotifya päivittäin tai lähes päivittäin. Netflixistä en tosin itse maksa ja Spotifykin on vielä toistaiseksi opiskelijahinnalla, mutta tarvittaessa maksaisin kummastakin täyden hinnan. 
5. Säästäminen ja sijoittaminen: kyse ei ole niinkään kuluttamisesta, mutta asiasta, johon todellakin haluan panostaa! Mitä enemmän saan euroja säästötilille tai salkkuun, sitä enemmän mielihyvää se minulle tuottaa. 

Kun listoja vertailee, taidan olla pikemminkin pihistelijä kuin panostaja. :D Olen kuitenkin todella tyytyväinen rahankäyttööni: minulle ei ole ongelma saada rahaa säästöön, mutten myöskään laske senttejä. Käytän rahaa pääasiassa sellaisiin asioihin, joihin todella haluan käyttää sitä. Olen monesti joutunut perustelemaan kavereille esimerkiksi sitä, etten jätä baarireissua sen vuoksi väliin, että se veisi minut vararikkoon vaan yksinkertaisesti siksi, ettei kiinnosta ensinnäkin maksaa 10-15 euroa sisäänpääsystä paikkaan, jossa en todennäköisesti viihdy ja sitten vielä mahdollisesti saman verran drinkistä, jota en tarvitsisi. Tottakai on tärkeää myös pitää hauskaa ja vaalia sosiaalisia suhteita, mutta tässä tapauksessa laittaisin tuon summan mieluummin esimerkiksi rahastoon tai kävisin syömässä hyvin ravintolassa. :)

Missä sinä pihistät tai panostat?